TopNavi

Avainsana-arkisto | peruskoulu

05.05.2015Ajankohtaista, Etusivu, Kannanotot

SONK: Lapsen paikka on koulussa

Perussuomalaiset nuoret jyrähtivät kannanotossaan (4.5.2015) siitä, miten kotiopetuksen valinneet perheet joutuvat maksamaan kunnallisveroa entiseen tapaan, vaikka lapsi ei osallistuisi kunnan järjestämään perusopetukseen. Tämä ei Perussuomalaisten nuorten mielestä kohtele perheitä oikeudenmukaisesti.

– Kannanotossaan Perussuomalaiset nuoret sivuuttavat täysin sen, että myös lapsettomat perheet ja yksin asuvat henkilöt maksavat kunnallisveroa siitä hyötymättä. Pitäisikö näillekin perheille heidän mukaansa suoda kunnon veroalennus?, ihmettelee SONKin puheenjohtaja Huumonen. Lue lisää →

05.11.2014Blogi, Etusivu

Paluu luokkayhteiskuntaan?

Suomalaista peruskoulua ihaillaan ja jopa kadehditaan maailmalla. Peruskoulu perustettiin takaamaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille, sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Jokainen saa yhtäläisen yleissivistyksen, yhdenvertaiset eväät tulevaisuuden rakentamiseksi. On surullista huomata, että Perussuomalaiset ja Kokoomusnuoret pyrkivät murentamaan järjestelmää, ja sen myötä palauttamaan luokkayhteiskunnan.

Lue lisää →

05.02.2013Kannanotot

Demariopiskelijat: Kiitos Jukka Gustafsson!

KOMMENTTI
5.2.2012

Demariopiskelijat: Kiitos Jukka Gustafsson!

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry kiittää opetusministeri Jukka Gustafssonia uusien keinojen esittämisestä koulujen työrauhan edistämiseksi. Mielestämme lainsäädäntöön ehdotetut uudistukset parantavat aidosti oppilaiden turvallisuutta ja hyvinvointia kouluissa. Lue lisää →

Blogi

Viisaita päätöksiä tulevaisuuden toivojen varalle, kiitos!

SONKin liittohallituksen jäsenen Noona Pihlajaniemen kolumni.

Kesälomat painavat päälle, mutta peruskoulun tuntijakouudistuksesta aiotaan hallituksessa päästä sopuun ensi torstaina (HS 25.6.2012). Huolellahan tätä tuntijakouudistusta on sorvattukin. Jo edellisen hallituksen piti saattaa vuonna 2009 aloitettu tuntijakouudistus päätökseen, mutta se kariutui tuolloin hallituksen sisäisiin ristiriitoihin. Ristiriidoilta ei ole vältytty nykyisessä sateenkaarihallituksessakaan.

Tuntijakouudistustyöryhmä antoi esityksensä uudesta tuntijaosta jo helmikuussa, mutta uudistuksen on välillä väläytelty venyvän jopa syksyyn. Syksyksi tuntijakouudistusta ei voida kuitenkaan jättää, sillä asialla alkaa olla kiire: uudet tuntijaot on tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä 2016 ja ennen sitä edessä on aikaa vievä opetussuunnitelman perusteiden uudistustyö. Edellinen perusopetuksen tuntijako on vuodelta 2001 ja sen pohjalta laaditut opetussuunnitelman perusteet tuli ottaa käyttöön peruskouluissa viimeistään vuonna 2006.

Valinnaisuus on ollut suurin kiistakapula kevään keskusteluissa. Erityisesti hallituspuolueet Kokoomus ja SDP ovat täysin eri linjoilla. Kokoomus kannattaa perinteisesti kaikenlaista valinnaisuutta, kun SDP taas pelkää valinnaisuuden eriarvoistavan oppilaita. Huoli on täysin aiheellinen: isoilla ja varakkailla kunnilla on taatusti enemmän rahaa monipuoliselle valinnaisainetarjottimelle kuin sivukylän köyhillä kouluilla, joissa jo nyt pienet oppilasmäärät rajaavat valinnaisaineiden lukumäärän minimiin. Koulutuksen periytyvyys pitää myös huolta siitä, että korkeasti koulutettujen tai muuten hyväosaisten perheiden lapset valitsevat erilailla kuin lapset niissä perheissä, joissa vanhemmilla ei ole rahkeita ohjailla lapsen koulupolkua. Eikö tällöin ole hyvä, että pakollisuus ohjaa näitä lapsia?

Demarina ihailen peruskoulun tasapäistävää vaikutusta ja valinnaisuutta olisi helppo karsastaa. Valinnaisuus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Vaikka valinnaisuus uhkaa eriarvoistaa oppilaita, toimii se kuitenkin motivaattorina oppilaille: onhan se selvää, että itse valittu on aina mukavampaa kuin ylhäältä ohjattu. Oppilaiden osallisuutta oman oppimisensa suunnittelijoina ja arvioijina korostetaankin nykyään joka välissä, eikä suotta.

Tuntijakouudistustyöryhmän esitys karsisi valinnaisuutta. Äkkiseltään ei huono idea, ajattelin. Vasta tutustuminen lähemmin esitykseen auttoi havaitsemaan uudistuksen kummajaisen: sen suhteen taito- ja taideaineiden kokonaistuntimääriin. Hallituspuolueet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että taito- ja taideaineita on lisättävä. Esitys lisäisikin pakollisia taito- ja taideaineita tuntuvasti, hurraa! Samaan aikaan valinnaisten karsiminen laskee kuitenkin taito- ja taideaineiden kokonaismäärän lähes lähtötilanteeseen: vaikutus olisi vain plus yksi tunti. Eikö tämä ole hölmöläisten hommaa? Leikataan tilkkutäkin toisesta päästä ja kursitaan sama pala toiseen päähän. Olen iloinen siitä, että valinnaiset taito- ja taideaineet ovat muuttumassa nyt pakollisiksi, mutta lasten ja nuorten taiteilema ja liikkuma kokonaistuntimäärä ei viikossa näytä nousevan. Siitä olen erittäin huolestunut.

Opetusministeri Gustafsson on ollut niukkasanainen uudistuksen yksityiskohdista ennen kuin päätös torstaina todella saadaan aikaan. Vaikka tätä uudistusta on sorvattu jo kuukausia, näyttää viimeinen viikko tuovan peliin kuitenkin jännitystä. Helsingin Sanomat uutisoi nimittäin vasta eilen (HS 25.6.2012) Gustafssonin väläytelleen aiottuja lisäyksiä enemmän plussaa esimerkiksi liikunnalle ja yhteiskuntaopille. Tämähän kuulostaa hyvältä! Tuntilisäykset aiotaan toteuttaa nähtävästi peruskoulun kokonaistuntimääriä kasvattamalla. Suuntaus on hyvä, mutta yllättävä, koska koko kevään tällaista ratkaisua on pidetty aivan liian kalliina. Olen erittäin iloinen, mikäli hallitus on käsittänyt sen, että myös talouskriisin keskellä meidän on uskallettava tehdä panostuksia, jotka kantavat tulevaisuuteen – tuntijakouudistus jos mikä on sellainen. On vain toivottava ettei kokonaistuntimäärän kasvattaminen istuta lapsia ja nuoria yhtään enempää, vaan tunnit ohjataan aidosti taito- ja taideaineille, jotka edistävät oppimista muissa aineissa.

Valinnaisuuden lisäksi hallitus on kiistellyt uskonnon tuntimääristä. Erityisesti Vasemmistoliitto on halunnut vähentää tunteja, mutta Kristillisdemokraateille tämä ei luonnollisesti ole käynyt. Kiista on niin ilmeinen, etten tällä kertaa edes työnnä siihen lusikkaani. Todettakoon kuitenkin, että Päivi Räsäsen (kd) peräänkuuluttama ja hallitusohjelman lupailema arvokasvatus kuulostaa erittäin hyvältä. SONK on kuitenkin varma siitä, että uskonnon sijaan kaikille yhteinen elämänkatsomustieto olisi tulevaisuutemme toivoille parasta mahdollista arvokasvatusta. Tämä uudistus jääköön kymmenen vuoden päähän, jolloin sorvaamme jälleen uusia tuntijakoja ja opetussuunnitelmia.

Lähteet:
HS 25.6.2012: http://www.hs.fi/kotimaa/Koulun+uskontotunneista+kiista+hallituksessa/a1305577146533