TopNavi

Avainsana-arkisto | nuori

03.04.2013Blogi

Kolme ansaa joihin jokainen nuori nainen astuu.

Eveliina Talvitie kirjoittaa hiljattain ilmestyneessä Keitäs tyttö kahvia –kirjassaan osuvasti siitä miten sukupuoli jäsentää edelleen naisten esiintuloa politiikassa. Meillä on viime vuosina ollut kokovartaloministeri Mari Kiviniemi, verkkosukkahousuihin pukeutunut Jutta Urpilainen sekä Tupperware-astiat Suomeen tuonut Elisabeth Rehn.  Vuoden 2013 tasa-arvoisessa Suomessa on siis edelleen poliitikkoja ja naispoliitikkoja.

Lue lisää →

19.01.2013Blogi

Nuoruuden tragedia

Tämä kirjoitus ei suoranaisesti tai ainakaan täysin ole poliittinen kannanotto johonkin päivän polttavaan probleemaan. Ennemminkin kyseessä on nyt kaksikymmentäviisivuotiaan, kohta jälleen vuosia täyttävän, opettajaopiskelijan monologimainen pohdiskelu omasta ja myös muiden nuorten elämästä. Mitä siis tarkoitan nuoruuden tragedialla? Lue lisää →

Blogi

Työn alla elämä

SONKin liittohallituksen jäsenen, oululaisen Heidi Keräsen kolumni

Kuinka meistä keltanokista ja vasta-alkajista tehdään raskaan työn raatajia, duunareita, työmyyriä ja ammattilaisia? Hyvältä työntekijältä vaaditaan rohkeutta, luotettavuutta, hulluutta, itsekriittisyyttä ja etenkin itserakkautta. Fernando Flores on todennut osuvasti: ”Great work is done by people who are not afraid to be great.” Omia taitojaan ei saa vähätellä eikä tulevaisuuttaan saa epäillä. On oltava varma itsestään ja rohkea kokeilemaan ja kehittämään kaikkia ihmisyyden puoliaan.

Elämme yhteiskunnassa, jossa työtä sinänsä ei enää arvosteta riittävästi. Liian usein tuottavuus ja kannattavuus nousevat liian merkittävään rooliin ja työntekijöistä puhutaan kuin tuotteista tai välineistä. Työ on kuitenkin paljon muutakin kuin tapa tienata elantonsa ja tehdä jotakin yhteiskunnan hyväksi. Työ tuo elämään rytmiä ja tasapainoa. Oikeanlaisen työn kautta ihminen saa arvostusta muilta ja oppii myös ymmärtämään ja kunnioittamaan omia taitojaan ja tietouttaan.

Nuorisotyöttömyys on yksi aikamme suurimpia vitsauksia, etenkin täällä Oulun seudulla. Nuorisotyöttömyys on monimutkainen ongelma, jonka ratkaisuun ei ole yhtä ainoaa keinoa. Uskon kuitenkin, että peruskoulutuksen kehittäminen yhdessä nuorisotakuun kanssa on osa ratkaisua. Koulutuksemme on maailmanlaajuisesti tunnustettua, nuoret ovat älykkäitä ja koulutettuja. Mutta kertovatko  itsemurhatilastot, nuorisotyöttömyys, lisääntynyt päihteiden käyttö ja huono kouluviihtyvyys puutteista muissa kuin teoreettisissa taidoissa? Uskon, että tulevaisuuden työntekijöiden kannalta on tärkeää, että kouluissa opitaan muutakin kuin teoriaa. Sosiaalisia ja henkisiä taitoja on painotettava entistä enemmän, sillä näitä taitoja tarvitaan työssä ja elämässä.

Australiassa työskennellessäni huomasin, että siellä nuoret todella ovat haluttuja työntekijöitä. Nuorilla on fyysisen jaksamisen ja innokkuuden lisäksi taito oppia nopeasti. Maapallon toisella puolella uskotaan, että vain tekemällä voi oppia. Olen saanut monenlaisia mielenkiintoisia työkokemuksia. Työstä on tullut osa minua, minusta on tullut työntekijä. Olen ollut siivooja, lastenhoitaja, sähkömiehen apulainen, eläintenhoitaja, yksi poolo karnevaalin pääjärjestäjistä, muuttomies, sushin valmistaja, tarjoilija, puutarhuri, mansikanpoimija, kassatyöntekijä, henkilökohtainen avustaja ja puhelinmyyjä. Jokainen työni on ollut omalla tavallaan haastava ja omalla tavallaan palkitseva. Toivoisin, että jokainen ihminen saisi tilaisuuden tehdä työtä ja saada arvostusta. Jokainen ansaitsee tilaisuuden kokeilla ja onnistua, mutta toisaalta myös yrittää ja erehtyä.

Miksi meillä ei uskota nuoriin ja tilaisuuden antamiseen? Kenties suomalaisilla nuorilla on vaikeuksia työllistyä sen vuoksi, että heiltä vaaditaan liikaa. Työnantajat haluavat valmiita työntekijöitä, kokeneita ammattilaisia.  Työnantajat eivät ole valmiita opettamaan, kannustamaan eivätkä antamaan kehittävää palautetta. Liian usein työnantajat eivät anna tilaa oppia virheiden kautta. Mutta mistä nuoret aloittavat, jolleivat ensimmäisestä työpaikastaan? Uskon kuitenkin, että myös nuorten on tultava työnantajaa vastaan ja kunnioitettava jokaista työmahdollisuutta uutena tilaisuutena. Nuorilla ei ole varaa ylenkatsoa ammatteja.

Nykynuoret luulevat, että vastoinkäymiset työssä ovat merkki omasta riittämättömyydestä. Mielestäni asia ei suinkaan ole näin. Vastoinkäymiset ovat tilaisuus oppia ja kehittyä ihmisenä ja työntekijänä. Ihminen ei ole koskaan valmis, siksi meidän on turha odottaa työntekijän olevan valmis työhönsä. Työssään täytyy kehittyä jatkuvasti. Pitkä, korkealaatuinen koulutus ei tarkoita ammattitaitoa. Pitkä työura ei tarkoita ammattitaitoa. Halu kehittyä jatkuvasti ja taito itsekritiikkiin, siinä on ammattitaidon salaisuus. Nuoret kykenevät näihin kahteen edellämainittuun, nyt meidän on saatava  työnantajat ymmärtämään sama asia.

Kaikkiin vastoinkäymisiin ei voi vastata työskentelemällä paremmin, nopeammin tai tuottavammin. Toisinaan kehittymistä ja joustamista  vaaditaan myös työnantajalta. Työnantajilla on valvottavanaan oma etunsa, jolloin luonnollisesti työntekijä jää vähemmälle huomiolle. Siksi ammattiliitoilla on erityisen tärkeä rooli kenen tahansa työntekijän elämässä. On tärkeää, että joku valvoo työntekijän oikeuksia ja auttaa silloin kun työ alkaa turhauttaa.

Suuryritykset ovat merkittävä työllistäjä ja verotulojen lähde, mutta yhteiskuntamme taloudellisen tilanteen tiukentuessa on yhä tärkeämpää kääntää katseet kohti pienyrittäjiä. Paikalliset yritykset tulevat läpikäymään taistelun, mutta tuella juuri nämä pienyritykset tulevat nostamaan kuntamme ja valtiomme jaloilleen. Paikalliset yritykset tulevat auttamaan työttömien työllistämisessä ja toisaalta myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä.

Loppuun voisin vielä tiivistää Sam Ewingin ajatuksen siitä, miten kova työ paljastaa ihmisen perusluonteen: ”Hard work spotlights the character of people: some turn up their sleeves, some turn up their noses, and some don’t turn up at all.” Elämässä täytyy joskus tarttua harjan varteen, joskus sähköporaan, toisinaan kynään. Joku saattaa tarvita apua lasten kanssa, toinen sähkölaitteiden. Joku tarvitsee sushin valmistajaa. Tärkeää ei ole mitä tekee, vaan kuinka sen tekee. Jos työtään tekee antaumuksella ja oppivaisella mielellä, se palkitsee.

Kannanotot

Demariopiskelijat: Velkakriisiä ei saa maksattaa nuorilla!

KANNANOTTO 8.6.2012

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry pitää kestämättömänä nykyistä nuorisotyöttömyyden tasoa Euroopassa ja vaatii pikaisia toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi, sekä tätä kautta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Yhdysvalloista alkunsa saanut ja Eurooppaan rantautunut finanssikriisi sekä sitä seurannut eurooppalainen velkakriisi ovat ajaneet eurooppalaiset kansantaloudet mittaviin vaikeuksiin. Oikeistolaiset poliitikot ovat vastanneet kriisiin ylimitoitetuin leikkauslistoin, väläytellen palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä työpaikkojen luomiseksi.

Nämä toimet ovat kuitenkin johtaneet vain taantuman syvenemiseen ostovoiman häviämisen myötä sekä pirstoneet jo ennestään epävarmoja työmarkkinoita vahvistamalla pätkätyökehitystä. Kaiken tämän ovat saaneet maksaa ennen kaikkea nuoret, joista yhä useampaa odottaa entistä epävarmempi tulevaisuus nuorisotyöttömyyden kasvaessa hälyttävästi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa korkeakoulutettujen nuorten työttömyys on ensimmäistä kertaa yleistä työttömyyttä korkeammalla. Kehityskulku on erittäin huolestuttava. Euroopan tulee varautua torjumaan nuorisotyöttömyyttä kaikin mahdollisin tavoin.

”Euroopassa tarvitaan nyt voimakasta suunnanmuutosta työtä ja kasvua edistävään suuntaan” sanoo SONK:in 2. varapuheenjohtaja Tommi Heino. Euroopalla ei yksinkertaisesti ole taloudellisessa eikä inhimillisessä mielessä varaa menettää nykyistä nuorta sukupolvea. ”Leikkauslistojen sijaan on kyettävä löytämään pysyviä työpaikkoja nuorille. Tämä vaatii myös mittavia poliittisia sitoumuksia, kuten koko Euroopan laajuista nuorisotakuuta, jolla kaikille nuorille voitaisiin taata työ- tai opiskelupaikka. Vain näin voidaan puheet menetetystä sukupolvesta lopullisesti haudata”, Heino linjaa.

Demariopiskelijat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista Eurooppa-kysymyksistä EU-koulussaan Helsingissä 8.-9.6.2012.

Lisätiedot:

Tommi Heino, liiton 2. varapuheenjohtaja, puh. 040 723 1501