TopNavi

Avainsana-arkisto | koulutusvienti

28.11.2013Blogi

Maksuttomuus on rohkeutta.

Tänään vietetään maksuttoman koulutuksen päivää. Suomalaisten maksuton koulutus on kirjattu perustuslakiin ja pidämme sitä itseisarvona ja hyvinvointiyhteiskunnan perustana.  Väite että suomalainen yhteiskunta on menestynyt teollistuneessa aikakaudessa pääasiassa kouluttamalla pitää yhä todistetummin paikkansa. Koulutus on aina ollut yhtä tärkeää kaikissa pohjoismaissa, joiden on pärjätäkseen ollut pakko olla enemmän kuin kansalaistensa summa.

Lue lisää →

06.11.2013Blogi

Kansainvälisyyden hintalappu

Päivi Lipposen työryhmä luovutti alkuviikosta raporttinsa koulutusviennistä opetusministeri Krista Kiurulle, joka lehtitietojen mukaan otti rapsan linjaukset avosylin vastaan. Paperin oleellisin esitys on lukukausimaksujen periminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta, muun kuin suomen- tai ruotsinkielisissä opinto-ohjelmissa opiskelevilta. Kaikki muut esitykset verkostoitumisesta, markkinoinnin ja viennin kehittämisestä ja paremmasta koordinoinnista ovat mainiosti toteutettavissa vaikka saman tien. Varsinainen pihvi ovat lukukausimaksut.

Lue lisää →

03.03.2013Framsida, Kannanotot, Ställningstaganden

Kyllä koulutusviennille, ei maksujen tuonnille!

Kannanotto / Ställningstagande

Vapaa julkaistavaksi/ Fritt att publicera

(för svenska, se nedan)

 

Poliittiset opiskelijajärjestöt ovat tyrmistyneitä yliopistorehtoreiden keskuudessa vallitsevasta  lukukausimaksuille myönteisestä ilmapiiristä. Alman maakuntalehtien kyselyssä useat rehtorit ilmoittivat kannattavansa maksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille.

Rehtorien piiristä on kuulunut myös myönteistä suhtautumista suomalaisille opiskelijoille asetettavia lukukausimaksuja kohtaan. Tämä enteilee järjestöjen puheenjohtajien mielestä huolestuttavaa kehitystä, jossa lukukausimaksut olisivat jatkossa osa suomalaista koulutuspolitiikkaa. Lue lisää →

09.01.2013Blogi

Hiipivät koulutusmaksut

SONKin liittohallituksen jäsenen Pekka Suhosen kolumni.

Tutkintoon johtava koulutus on Suomessa perinteisesti ollut maksutonta kotimaisille ja EU:n alueelta tuleville opiskelijoille. Näin toivottavasti myös jatkossakin. Maksullinen koulutus on kuitenkin hivuttautumassa takaovesta suomalaisiin korkeakouluihin:

  1. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on käynnissä. Kokeilu kestää vuoden 2014 loppuun saakka, mutta päätöksiä kokeilun jatkosta tai vakinaistamisesta saatetaan tehdä jo aiemmin. Sinänsä lukukausimaksut eivät ole olleet mikään suuri menestys korkeakouluissa. Kokeiluun on ilmoitettu yhteensä 146 ohjelmaa, joista vain 24 perii lukukausimaksuja. Myös maksujen tuotot korkeakouluille ovat vähäisiä. OKM:n seurantaraportti, luettavissa tästä.

  2. Täydennyskoulutus ja koulutusvienti ovat yhä yleisempiä korkeakoulujen ansaintakeinoja. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen henkilöstölleen tilaamaa koulutusta, joka ei johda varsinaisesti mihinkään tutkintoon, vaan täydentää henkilöstön aiempaa osaamista. Koulutusviennillä taas viitataan esimerkiksi suomalaisen yliopiston ulkomailla, usein tilauksena toteuttamaan koulutusohjelmaan. Edellämainitut eivät sinänsä ole uhka tutkinto-opiskelun maksuttomuudelle, mutta tuovat kuitenkin näkyväksi maksullisuuden mahdollisuuden ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.

  3. Avoimen yliopiston opetuksen integroiminen yliopiston päivittäiseen opetustarjontaan voi tuoda luentosaleihin tilanteita, joissa toiset maksavat kurssista ja toiset eivät. Samalla opiskelijan ja ”asiakkaan” raja hämärtyy.

  4. Maksullista tutkintoon johtavaa koulusta on jo nyt tarjolla Helsingissä, vaikka nimellisesti korkeakoulut ovat Suomenlahden etelärannalla. Palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus mahdollistaa myös koulutuksen tarjonnan oman maan ulkopuolella. Erityisesti kaupallisten alojen suuren koulutuspaikkakysynnän takia näihinkin korkeakouluihin hakee opiskelijoita.

Opiskelijan kannalta huolestuttavia ovat monet viime aikoina esitetyt maksumyönteiset puheenvuorot, joita on kuultu muutamien tunnettujen professorien, OAJ:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton suusta. SYL ja SAMOK ovat luonnollisesti reagoineet omilla vastineillaan. Vaikka maksukokeilu on vielä kesken ja vakinaistamatta, ei siitä alati niukkenevassa julkistaloudessa ole kovin pitkä matka kotimaistenkaan opiskelijoiden maksuihin, sillä kokeilun myötä mallit ovat periaatteessa valmiina. Koulutuksen tasa-arvon ja periytyvyyden näkökulmasta opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa rahapussit eivät ole oikeita lähteitä korkeakoulujen taseiden paikkaamiseen.