TopNavi

Avainsana-arkisto | eurooppa

14.01.2014Blogi

Erasmusmurun maahantuonti on nykyään helppoa, kiitos Paavo Lipposen!

Olin viime kesänä interrailaamassa Euroopassa. Aina kun kerron tuon mietin, miksi minun pitää suomalaisena erikseen laittaa paino sanalle Euroopassa. Suomihan on osa Eurooppaa eli pientä, mutta rikasta osaa Aasian niemimaata.

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Tiedämme, että tämä oli vasta ensimmäinen osa vihan näytelmää, joka jatkoi Euroopan kahtia jakoa aina kylmän sodan loppumiseen asti.

Lue lisää →

08.05.2013Blogi

Ollaan ylpeitä eurooppalaisuudestamme!

Tänään salkoihin nousevat Euroopan unionin liput, sillä tänään juhlitaan Eurooppa-päivää kaikkialla EU:ssa. Vuonna 1950, 9. toukokuuta, Robert Schuman lausui julistuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta, jonka vuoksi Eurooppa-päivää juhlitaan tänään. Kuitenkin Helatorstaista johtuen suuret ja viralliset juhlallisuudet käytiin jo eilen keskiviikkona, mutta tänään voikin rauhoittua miettimään: mitä Euroopan unionin kansalaisuus merkitsee sinulle ja mitä se on tuonut mukanaan?

Lue lisää →

Blogi

Euroopan kansalaisia

SONKin varapuheenjohtajan (2.) Tommi Heinon kolumni.

Globaali talouskriisi jatkuu jo neljättä vuotta ja euroalueen velkakriisi pitää maanosan hallituksia ja kansalaisia tiukasti otteessaan. Velkakriisi on herättänyt Euroopassa yhä enenemässä määrin katkeruutta niin tuetuissa kuin tukijamaissakin. Pohjoinen katsoo että eteläiset jäsenmaat ovat hoitaneet talouttaan holtittomasti ja toimineet vastuuttomasti, minkä seurauksena ne ovat ajautuneet muiden euromaiden tuen varaan. Etelä taas katsoo, että pohjoisen asettamat ehdot niiden saamalle rahoitukselle ovat liian kireät ja tukipakettien edellytyksenä määrätyt julkisentalouden matokuurit vain syventävät taantumaa entisestään.

Italian pääministeri Mario Monti varoitti hiljattain että velkakriisi repii Eurooppaa kahtia. Hän varoitti leimakirveiden heittelystä tai stereotypioiden viljelystä ja peräänkuulutti yhteiseurooppalaisia ratkaisuja tilanteeseen, jottei maanosa ajautuisi nationalismiin ja kääntyisi sisäänpäin. Montin esittämä uhkakuva onkin jo osittain käynyt toteen, mikä näkyy erilaisten nationalististen puolueiden ja liikkeiden nousuna Euroopassa. Näille liikkeille on pitkälti yhteistä vetoaminen voimakkaaseen kansalaistunteeseen ja vastakkainasettelun korostaminen kotimaansa ja muun unionin välillä.

Tämä jako laittaa kuitenkin pohtimaan sitä, mitä kotimaa ja kansalaisuus tarkoittavat Euroopan unionissa? Olemmeko edelleen vain jäsenvaltioiden kansalaisia ja onko unioni vain valtioiden välinen liitto vai onko olemassa jotakin kaikille unionin kansalaisille yhteistä? Onko olemassa unionin kansalaisuutta? Unioni takaa alueellaan jäsenvaltioiden kansalaisille monia kansalaisuuteen sidottuja etuuksia ja jäsenvaltioin kansalaisuus avaa monia mahdollisuuksia unionissa. Silti kysymys ei ole ei kuitenkaan ole ennemminkään juridinen kuin poliittinen. Sillä kokevatko ihmiset aidosti olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, on merkittäviä seurauksia siihen kuinka unioni tulee tulevaisuudessa kehittymään ja mikä tulee olemaan kansalaisten asema siinä.

Unioni näyttäytyy kuitenkin valtaosalle ihmisistä edelleen etäiseltä, byrokraattiselta ja monet kokevat että yhteinen politiikka ei ole heidän etujensa mukaista eivätkä he saa tarpeeksi ääntään kuuluville yhteisissä asioissa.

1930-luvun suuri lama sysäsi Euroopan myös taloudelliseen kurimukseen ja nosti nationalistiset voimat valtaan useissa Euroopan maissa katastrofaalisin seurauksin. Jo tätäkin taustaa vasten tarkasteltuna on ensiarvoisen tärkeää että unionin ja sen kansalaisten tulevaisuudesta käydään laajaa kansalaiskeskustelua ja vallitsevasta tilanteesta huolimatta päätökset toteutetaan unionin demokraattisia instituutioita kunnioittaen. Poliitikkojen on pystyttävä tuomaan unioni lähelle ihmisiä ja osoittamaan yhteisen eurooppalaisen päätöksenteon tuomat edut, mutta myös sen haasteet. Vain näin voidaan välttää käpertyminen sisäänpäin ja rakentaa kaikkien kansalaisten yhteistä Eurooppaa.

Tiedotteet

Sosialistipresidentti Euroopan sydämessä

SONKin 2. varapuheenjohtajan Tommi Heinon kolumni

Meillä Suomessa sunnuntai-illan kääntyessä pikku hiljaa yöksi alkoivat Ranskan presidentinvaalien toisen ja ratkaisevan kierroksen tulokset varmistua. Sosialistien Francois Hollande voitti niukalla äänienemmistöllä oikeiston istuvan presidentin Nicolas Sarkozyn. Ranska sai sosialistipresidentin noin neljännesvuosisadan tauon jälkeen, jolloin maata johti François Mitterrand.

Hollanden voitto oli voitto paitsi ranskalaiselle, mutta myös koko eurooppalaiselle vasemmistolle, joka on pitkään ollut puolustuskannalla vanhalla mantereella ja käynyt viivytystaistelua oikeiston leikkaus-  ja yksityistämispolitiikkaa vastaan. Samalla se on myös Ranskan kansalta selkeä tahdonilmaus leikkauspolitiikkaa vastaan, joka ei ole tuonut vastausta Eurooppaa riepottelevaan talouskriisiin mutta samalla kurjistanut tavallisten kansalaisten arkea. Vaalien eräs keskeisin teema olikin vallitseva taloustilanne ja sen hoitokeinot, joissa Hollanden ja Sarkozyn mielipiteet erosivat voimakkaasti. Kun Sarkozy piti tiukasti kiinni säästölinjastaan, oli Hollande elvyttävämmän talouspolitiikan puolestapuhuja.

Hollanden valinta vaikuttaa paitsi Ranskan, mutta myös koko Euroopan poliittisessa ja taloudellisessa kentässä. Paitsi että Hollande on profiloitunut talouskysymyksissä ja häntä onkin kuvailtu moderniksi keynesiläiseksi, on hän myös ajanut voimakkaasti tasa-arvokysymyksiä niin sukupuolten kuin esimerkiksi seksuaalivähemmistöjenkin osalta. Hollande on sanoutunut irti edeltäjänsä hyvätuloisia suosivista verohelpotuksista ja ajaa pankkien ja finanssilaitosten suurempaa valvontaa ja sääntelyä, kuten myös yleisen eläkeiän palauttamista 60 ikävuoteen. Hollanden asialistalla ovat myös uudistukset Euroopan unionin valtarakenteissa, kuten esimerkiksi parlamentin vallan kasvattaminen.

Hollanden voitto osoittaa että myös toisenlainen Eurooppa on mahdollinen. Uudenlaisen talous- ja sosiaalipolitiikan esille nostaminen yhä varsin oikeistojohtoisessa Euroopassa ei tule olemaan helppoa ja varsinkin Euroopan toisen mahtimaan Saksan ja liittokansleri Merkelin vastustus Hollanden politiikalle tulee olemaan vahvaa. Siitäkin huolimatta Ranskan vaalit voivat hyvinkin olla juuri se hetki, jota tulevaisuuden historiankirjoittajat tulevat muistelemaan käännekohtana finanssikriisin ratkaisussa. Eurooppa on ottanut ison askeleen oikeudenmukaisempaan suuntaan.