TopNavi

Avainsana-arkisto | ammattikorkeakoulu

30.11.1999Ajankohtaista, Blogi, Etusivu

Blogi: Terveyserojen kasvu saatava kuriin

Viime viikkojen aikana on puhuttu paljon terveydenhuollon uudistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin äskettäin saanut valmiiksi esityksensä sote-uudistukseksi. Uudistuksesta puhuttaessa unohdetaan kuitenkin liian usein mainita se tosiasia, että terveyserot ovat viime aikoina kasvaneet Suomessa merkittävästi. Mutta miksi? Meillähän on käytössä kaikille avoin, julkinen terveydenhuoltojärjestelmä.
Lue lisää →

29.10.2013Blogi

Opiskelijavalintauudistus – viime viikon mörkö

Olen viikonlopun ajan seurannut sosiaalisessa mediassa käytyä vilkasta keskustelua koskien opiskelijavalintauudistusta. Opetusministeri Krista Kiuru ja Keskustaopiskelijoiden Jirka Hakala osallistuivat viime perjantaina (25.10.) A-Stream keskusteluohjelmaan aiheen tiimoilta. Myös Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Akseli Hakala mainosti perjantaina kuinka he ovat keskustelleet opiskelijavalintauudistuksen ongelmista jo yli vuoden ajan.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 ylioppilaista yli puolet, 62 prosenttia, ei jatkanut opiskelua valmistumisvuonna. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus on suurentunut usean vuoden ajan ja se kasvaa edelleen. Tilanne on kestämätön ja vaatii muutosta. Nivelvaiheiden ylittäminen on keskeistä nuoren tulevaisuuden kannalta. Perusasteen ja toisen asteen kohdalla ongelmaan on puututtu oppivelvollisuusiän nostamisella, mutta toisen ja korkea-asteen nivelvaiheiden ongelmat on edelleen korjaamatta ja näihin voidaan puuttua opiskelijavalintauudistuksella.

Lue lisää →

Blogi

Poliittisen toiminnan rajoittaminen amk-kentällä on loputtava

SONKin varapuheenjohtajan (1.) Johannes Niemeläisen kolumni.

Ammattikorkeakoulukentältä kuuluu huolestuttavia uutisia. Poliittista toimintaa on rajoitettu löyhin perustein.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (PKAMK) paikalliset poliittiset opiskelijajärjestöt olivat järjestämässä kuntavaalipaneeleja, kunnes PKAMKn rehtori Petri Raivio kielsi tapahtumat. Raivio perustelee järjestäjille lähettämässään viestissä poliittisen toiminnan rajoittamista yhdenvertaisuusperiaatteella ja sillä, että kuntavaalit eivät saa aiheuttaa häiriötä ammattikorkeakoulun toiminnalle. Ilmeisesti PKAMKn tiloissa pidetyt vaalipaneelit saavat koulun pois tolaltaan.

Raivio kyllä kannustaa opiskelijoita ja PKAMKn henkilöstöä äänestämään ja osallistumaan kansalaistoimintaan. Tätä tukeakseen Raivio kieltää lähes kaiken poliittisen toiminnan ammattikorkeakoululla poliittisen neutraaliuden ja työrauhan nimissä. Peruttujen vaalipaneeleiden tilalle ei olla järjestämässä uusia tapahtumia, koska PKAMKn rehtori ei usko, että ne kiinnostaisivat opiskelijoita.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ei ole valitettavasti yksittäistapaus. Vastaavasta politiikanvastaisuudesta on esimerkkejä ainakin Tampereelta ja Vaasasta. Ammattikorkeakoulukentän uutiset ovat huolestuttavia paitsi perustuslaillisesta näkökulmasta myös yhteiskunnan kannalta yleisesti.

Poliittinen vaikuttaminen on yhteiskuntamme perustavanlaatuinen osa. Se on myös demokratian edellytys. Laki edellyttää korkeakouluja kasvattamaan opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen, mutta amk-toimijoiden teot sotivat perustuslakia ja yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan.

Nyt poliittisen neutraaliuden nimissä estetään aktiivinen kansalaistoiminta, vaikka siihen sanoissa kannustetaankin. Kehitys on hälyttävä, ja siihen on saatava muutos. Ensi sysäyksen muutokselle voi antaa kuntavaaleissa ja niiden jälkeisissä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntavaaleissa.

09.01.2013Blogi

Säästöjen ja uudistuksen muutoksessa tulee kaikkia ratkaisuja tehdessä huomioida opiskelijat!

Sosialidemokraattisten Ammattikorkeakouluopiskelijoiden puheenjohtajan Anette Karlssonin kolumni

Tällä hallituskaudella ammattikorkeakoulukentällä tapahtuu kaikenlaista, rakenteellista kehittämistä ja lakiuudistusta. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee vastata säästöpaineisiin. Säästöt osuivat valitettavasti samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen niskaan kun uudistus olisi tarkoitus tehdä. Tämä on johtanut monen mielissä tilanteeseen, jossa uudistaminen ja säästöpaineet sekoitetaan keskenään. Uudistus ja rakenteellinen kehittäminen ei kuitenkaan ole yhteydessä säästöihin, vaikka kehityksen avulla säästöjä saadaankin.

Rakenteellisessa kehittämisessä on kyse toimiverkoston selkeyttämisestä ja koulutusvastuiden jakamisesta. Rakenteellisessa kehittämisessä on keskeistä, että ammattikorkeakoulu kykenee vastaamaan alueelliseen koulutustarpeeseen laadukkaasti, tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Rakenteellisen kehittämisen yhteydessä pyritään myös parantamaan opiskelijoiden tukipalveluita ja opintojen laadukkuutta.
Säästöissä taas puolestaan on kyse siitä, että Suomen talous on saatava tasattua, ja tämä tarkoittaa sitä, että leikkauksia osui jokaisen suomalaisen nilkkaan. Ammattikorkeakoulut kantavat tästä vastuusta oman osansa säästämällä noin 13 % yksikköhintarahoituksestaan.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee tällä hetkellä valtiolta (41,89 %) ja kunnalta (58,11 %). Valtio leikkasi noin 51 miljoonaa euroa ja kunnat noin 71 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Kokonaisuudessaan nämä leikkaukset maksoivat ammattikorkeakouluille noin 121 miljoonaa euroa säästöjä vuoden 2015 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulujen kokonaisbudjetti oli vuonna 2012 noin 940 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen lisäksi valtionosuusindeksi jäädytetään vuonna 2013, tämä tarkoittaa sitä, että rahoitus ei nouse vaikka kustannukset nousevat. Indeksijäädytys tarkoittaa yksinkertaisimmassa muodossaan sitä, että uutta henkilöstöä ei todennäköisesti voida palkata eikä uusia investointeja tehdä.

Näitä säästöpaineita on pyritty ammattikorkeakoulukentällä laskemaan vähentämällä 2030 aloituspaikkaa ympäri maata. Nämä vähennykset eivät kuitenkaan tuo riittäviä säästöjä ammattikorkeakouluille. Aloituspaikkoja tulisi leikata lisää, jotta yhtä opiskelijaa kohden käytössä olevaa raha ei vähennettäisi. Kohdennetut säästöt ovat järkeviä ja vastuullisia säästöjä, juustohöylällä tehtyjen laatua heikentävien säästöjen sijaan.
Säästöjen ja uudistusten aikana on tärkeintä varmistaa kaikille opiskelijoille laadukas opetus ja toimivat tukipalvelut. Lakkautettavien toimipisteiden opiskelijoita ei saa unohtaa. Heille tulee tarjota laadukasta opetusta joko lakkautettavassa tai toisessa toimipisteessä. Opiskelijalle ei saa syntyä ylimääräisiä kustannuksia lakkauttamisesta johtuvista muutoksista. Opiskelijan etu tulee huomioida uudistuksen ja säästöjen suhteen tehtävissä ratkaisuissa – ilman opiskelijaa ei ole ammattikorkeakoulua.

Kannanotot

Poliittiset opiskelijajärjestöt: Ammattikorkeakoulutuksen laatu voidaan vielä turvata

KANNANOTTO 28.5.2012

Allekirjoittaneet poliittiset opiskelijajärjestöt vaativat lisäleikkauksia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoihin.

Valtion budjettiraamia neuvoteltaessa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennettiin valtakunnanlaajuisesti 2030. Poliittiset opiskelijajärjestöt vaativat selviä lisäleikkauksia aloituspaikkoihin, jotta asetetut säästötavoitteet voidaan saavuttaa ilman koulutuksen laadun laskua.

”On tärkeää, että meillä on laadukasta korkeakoulutusta myös jatkossa. Paras ja tehokkain tapa varmistaa koulutuksen laatu, leikkaamatta muista resursseista, on yksiselitteisesti aloituspaikkojen vähentäminen”, huomauttavat puheenjohtajat.

Työelämään korkeakoulutettavien tulevaisuutta ei saa vaarantaa vain lyhyen tähtäimen voittoja tavoittelemalla. Tilannetta pitää pystyä tarkastelemaan pitkäjänteisemmin. Syksyn tavoite- ja tulosneuvotteluissa tulee määritellä korkeakoulukohtaiset lisäleikkaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauselementeistä TASO-neuvottelut kohdistavat ohjausvaikutukset parhaiten korkeakoulu- ja koulutusalakohtaisesti. Näin ollen näissä neuvotteluissa voidaan juustohöylän sijaan keskittyä täsmäleikkauksiin kannattamattomien koulutusohjelmien aloituspaikkojen vähentämiseksi. Koulutusohjelmien lakkautuspäätösten on pohjauduttava tarkkoihin selvityksiin ja arvioihin työvoiman tarpeesta, koulutuksen laadusta, työllistymisestä ja tehokkuudesta.

”Nyt toteutettavat aloituspaikkaleikkaukset eivät riitä. Tarvittavien säästöjen saavuttamiseksi on pakko leikata yksikköhinnoista ja siten koulutuksen laadusta. Onko tämä opiskelijan etu?”, kysyvät puheenjohtajat.

Tulevassa ammattikorkeakoululakiuudistuksessa on äärimmäisen tärkeää säätää ammattikorkeakouluille lakisääteisen oikeushenkilön asema, jotta korkeakoulut voivat joustavammin ja paremmin säädellä koulutuksen suunnitteluaan alakohtaisesti vastaamaan alueellista tarvetta.

”Muistakaa arvoisa ministeri Gustafsson, että nyt tehdään valinnat ja päätökset tulevaisuuden ammattikorkeakoulutuksesta. Tällaiset päätökset tulee tehdä harkiten.”, linjaavat puheenjohtajat.

Helsingissä 28.5.2012

Sarita Niemi, puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK

Akseli Hakala, puheenjohtaja
Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta

Petri Honkonen, puheenjohtaja
Keskustan opiskelijaliitto – KOL

Hanna Hakko & Aleksi Laine, puheenjohtajat
ViNO – Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Matias Kallio, puheenjohtaja
Liberaalit opiskelijat LSK

Lisätietoja:
Sarita Niemi, SONK (045-1129299), puheenjohtaja@sonk.fi
Akseli Hakala, Kokoomusopiskelijat (044-7760773), akseli.hakala@kokoomusopiskelijat.fi
Petri Honkonen, KOL (050-3897260), petri.honkonen@keskustaopiskelijat.fi
Hanna Hakko, ViNO (050-3040180), hanna.hakko@vino.fi
Matias Kallio, LSK (040-8423928), matias.kallio@liberal.fi