TopNavi

30.11.1999

SONK:IN POLITIIKAN ABC

 

Adoptio

Adoptiovanhemmuutta on tuettava ja kannustettava entistä enemmän. Rakastavia vanhempia ei ole koskaan liikaa. Myös avopareille ja samaa sukupuolta oleville pareille kuuluu oikeus adoptioon.

Aikuiskoulutus

Julkisen aikuiskoulutuskeskusten kykyä tarjota palveluitaan silpputyöläisille, pienyrittäjille ja ikääntyville tai muutoin alentuneen työkyvyn omaaville työntekijöille on lisättävä.

Aktiivinen kansalaisuus

Jokaisella kansalaisella tulee olla riittävä tietotaito osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Alkoholi

Ravintoloista anniskeltavan alkoholin verotusta tulee keventää suhteessa vähittäismyyntiin. Valtion monopoliasema alkoholin myynnissä tulee säilyttää. (katso myös Päihteet)

Alueellinen saatavuus

Suomessa on varmistettava palveluiden alueellinen saatavuus ja kehitettävä alueiden elinmahdollisuuksia.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat

Opiskelijakunnilla tulee olla automaatiojäsenyys.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen tulee olla itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen virallinen englanninkielinen nimi tulee olla University of Applied Sciences.

Asuminen

Tonttien ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa on lisättävä. Kuntien tulee käyttää entistä rohkeammin lainmukaista oikeuttaan pakkolunastaa maata rakennuskäyttöön. Asumisalueita suunniteltaessa tulee välttää alueen segregoitumista, ghettoutumista.

Asunnottomuus

Asunnottomuus on poistettava selkeillä ja määrätietoisilla toimenpiteillä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Avioliitto

Kannatamme sukupuolineutraalia avioliittolakia. Vihkimisoikeus tulee olla ainoastaan Maistraatilla.

Avoimuus politiikassa

Tiedotus hallitusneuvotteluista tulee olla avointa. Salaisiksi julistettuja asiakirjoja lukuun ottamatta tulee kaikki kunta- ja kansallisen tason päätösasiakirjat julkistaa samalla kun ne annetaan poliittisille luottamushenkilöille käsiteltäviksi. Lainsäädäntötyön julkisuutta on lisättävä.

Elinkeinopolitiikka

Investointiavustuksia on korotettava. ELY-keskukusten roolia on selkeytettävä.

Eläke

Työeläkemaksuja pitää korottaa välittömästi useilla prosenttiyksiköillä. Työeläkkeen tulee alkaa karttua jo 15 ikävuodesta eteenpäin. Työeläkekertymän alaikärajan laskun yhteydessä eläkekertymän prosenttiyksiköt on nostettava uuteen tarkasteluun, säilyttäen periaate, jossa kertymä nousee eläkeiän lähestyessä kannustaen jatkamaan töissä pidempään. Vapaaehtoisesti eläkkeelle jäämisen joustoa tulee lisätä niin, että alaikäraja on 65 vuotta ja yläikärajaa ei ole, vaan yläikäraja määritellään henkilön oman työkyvyn ja –halukkuuden perusteella vuosittain 70 ikävuoden jälkeen. 75 ikävuoden jälkeen eläkekarttuma ei nouse. Eläkeikä tulee jatkossa myös sitoa työuraodotteeseen.

Energia

Energiantuotannon kotimaisuusastetta tulee lisätä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Myös turve on luokiteltava fossiiliseksi polttoaineeksi. Suomeen tulee rakentaa ydinvoimaloita vain siinä tapauksessa, että rahoitus järjestetään täysin markkinaehtoisesti ja vastaava määrä kivihiiltä tai öljyä käyttävää energiatuotantoa poistetaan käytöstä. Valtion on kaksinkertaistettava uusiutuvien saasteettomien energialähteiden tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyt varat. Pitkällä aikavälillä on siirryttävä kokonaan saasteettomaan energiaan.

Ennaltaehkäisevä työ

Terveydenhuollon resursseja tulee kohdentaa ennalta ehkäisevään työhön.

Euroopan Unioni

Suomen on tuettava aktiivisesti EU:n laajenemista ja syvenemistä. Unionin sisäistä demokratiaa ja kansalaisten sille antamaa legitimiteettiä tulee vahvistaa. Jokaisen eurooppalaisen oikeus koulutukseen, toimeentuloon, asumiseen ja työhön tulee turvata ja julkisten palveluiden elvyttäminen on aloitettava heti. Euroopan laajuisesta nuorisotakuusta tulee tehdä toimiva ja pitkällä tähtäimellä takuu tulee ulottaa jokaiselle eurooppalaiselle ikään katsomatta ja muita Euroopan laajuisia sosiaaliturvan muotoja tulee selvittää. Koulutuksen maksuttomuus tulee ulottaa koko EU:n alueella kaikille koulutusasteille, myös korkeakouluihin. Kansalaisten mahdollisuudet eurooppalaisiin vaihto-ohjelmiin tulee säilyttää vähintään entisen tasoisena. Rahoitusmarkkinavero tulee ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa. Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen tulee toimia yhtenäisesti ja voimakkaasti, jotta työntekijöiden oikeudet saadaan kuntoon kaikissa EU-maissa. Suomen kaltaiselle pienelle maalle EU ja tiivis kansainvälinen yhteistyö on valtava etu, eikä meillä ole varaa sulkea rajojamme.

Harjoittelu

Opetussuunnitelmissa on tärkeää huomioida harjoittelun ajankohta suhteessa muihin opintoihin, jotta opintokokonaisuudesta ei tule liian raskas. Työharjoittelupaikan tarjoavan tahon on tunnettava velvollisuutensa suhteessa opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja tarjottava työtehtäviä sekä ohjausta, jotka vastaavat elinkeinoelämän asettamiin vaatimuksiin. Harjoittelun on oltava laadukasta, siihen on saatava kaikille mahdollisuus ja siitä on saatava korvaus.

Harmaa talous

Harmaata taloutta tulee estää kaikin keinoin. Kaksien työmarkkinoiden kehittyminen on pysäytettävä ja työnantajien vastuuta korostettava. Verovalvontaa on tehostettava. Veroparatiisien toimintaan on puututtava kansainvälisin keinoin. Rahaliikettä tulee olla mahdollista tarkastella avoimesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja saattaa verotuksen piiriin.

Ihmiskauppa

Ihmiskaupalle on asetettava nollatoleranssi. Työperäisen ihmiskaupan kitkemiseksi viranomaisyhteistyötä ja koulutusta sekä resursseja on lisättävä.

Ihmisoikeudet

EU:n on vaadittava ja edistettävä ihmisoikeuksia jäsenvaltioiltaan.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen parantamisen myötä tulee kehyskunnista keskuskaupunkeihin suuntautuvassa autoliikenteessä ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Kansainvälinen työ ja kauppa

Työelämän perusoikeudet on sisällytettävä globaaleihin pelisääntöihin. Kansainvälistä kauppaa on jatkuvasti tarkasteltava suhteessa ylikansallisiin ihmisoikeussopimuksiin ja ympäristösopimuksiin sekä reilun työn standardeihin.

Kansainvälinen vero

Voimaan tulee saattaa kansainvälinen asekauppavero, lentomatkustusmaksu sekä valuutansiirtovero. Veron tulee olla progressiivista globaalisti. EU:ssa on toimittava alkoholi- ja tupakkatuotteiden verotuksen tason yhdenmukaistamiseksi.

Kansainväliset opiskelijat

Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla viisumikäytäntöjä tulee helpottaa ja maksuja alentaa.

Eurooppalaisten vaihto-ohjelmien rahoitusta tulee lisätä.

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan tulee varmistaa riittävillä kieli- ja kulttuuriopinnoilla. (katso myös Lukukausimaksut)

Kehityspolitiikka

Kehityspolitiikan painopisteenä tulee ensisijaisesti olla demokratian ja hyvän hallintotavan rakentaminen sekä naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Kehitysmaiden tuotteiden pääsyä markkinoille on edistettävä ja haitallisista vientituista on päästävä eroon. Kehitysyhteistyömäärärahat on viipymättä nostettava kansainvälisten sitoumusten ja suositusten edellyttämälle tasolle samalla, kun seurataan yhteistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja pohditaan uusia, innovatiivisia tapoja tehdä kehitysyhteistyötä ja varmistaa avun kohdentuminen.

Kodinhoidontuki

Kodinhoidontuen kuntalisistä on luovuttava.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta

Ketään ei saa jättää pysyvästi korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua korkeakouluun. Valintakokeessa tulee mitata opiskelijan kykyä suoriutua opinnoista, soveltuvuutta sekä motivaatiota. Korkeakouluopiskelijalla tulee olla mahdollista siirtyä tai vaihtaa alaa muuta väylää pitkin kun pelkästään valintakokeen kautta. Korkeakoulujen pakkohakujärjestelmästä on luovuttava. Valintakoekirjat eivät saa maksaa suunnattomasti. Kirjastojen tulee hankkia uusia valintakoekirjoja valikoimaansa.

Korkeakoulut

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta ovat erillisiä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot ovat erilaisia ja niillä on eri tavoitteet. Korkeakouluverkostoa tulee selkeyttää ja yksiköitä voidaan yhdistää, jotta opiskelijoiden riittävät tukipalvelut voidaan turvata.

Korkeakoulututkinto

Kaikkien korkeakoulujen laadun on oltava vähintään eurooppalaista keskitasoa. Yliopiston kandi ja ammattikorkeakoulututkinto vastaavat eurooppalaisessa viitekehyksessä tasoa kuusi (6). Tutkintoon voi joustavasti sisällyttää opintoja yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on tiivis osa ammattikorkeakoulujen opetusta. Yliopistoissa tehtävä tutkimus on objektiivista, laadukasta ja luotettavaa tilaajasta riippumatta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen suoritetaan valtakunnallisen kaavan mukaan. Korkeakoulujen välillä ja sisällä siirtyminen on joustavaa ja toimivaa

Koulutusjärjestelmän rahoitus

Valtio ja kunta jakavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiskustannukset. Valtio maksaa kunnille korvamerkittyä rahaa, joka suunnataan koulutuksen tasa-arvoistamiseen ja tukiopetukseen. Valtio tukee kielikylpytoimintaa kaksikielisillä paikkakunnilla. Valtio rahoittaa toisen asteen toiminnan. Korkeakoulujen rahoituksesta vastaa pääasiassa valtio. Rahoitusta jaetaan rahoitusmallin kriteerien mukaisesti. Korkeakouluilla on kuitenkin vapaus hankkia läpinäkyvää täydentävää rahoitusta valtion rahoituksen siitä kärsimättä.

Kotieläintuotanto

Kaiken kotieläintuotannon tulee aina perustua eläinten korkealaatuiseen ja arvokkaaseen kohteluun. Turkistuotannossa on siirryttävä eettiseen tuotantoon. Turkistarhauksessa häkkikoon tulee olla vähintään kolme neliömetriä eläintä kohden, minkeillä tulee olla uintimahdollisuus ja ketuilla mahdollisuus kaivaa maata.

Kotouttaminen

Huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän vähemmistöjen integroimiseen yhteiskuntaan. Kotimaisten kielten opetukseen on lisättävä resursseja.

Koulutustilit

Kannatamme koulutustilejä.

Kulttuuri

Valtion museoiden tulee olla maksuttomia. Taideoppilaitosten ja harrastajaryhmien rahoituksesta on huolehdittava. Kirjastopalveluiden on jatkossakin oltava maksuttomia, laadukkaita ja kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.

Liikenne

Liikenneväylien on oltava yhteiskunnan ylläpitämiä ja niiden rakentaminen ja kunnossapito tulee kattaa julkisista varoista. Keskeisimpiä liikenneinvestointeja ovat nopeat raideyhteydet keskeisten suomalaisten kaupunkien välillä sekä Pietariin. Rataverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen on osoitettava lisävaroja. Pohjois-etelä metroverkosto tulee rakentaa. Lentoliikenteen subventointi julkisista varoista tulee lakkauttaa ja siitä vapautuvat varat tulee kanavoida raideliikenteen kehittämiseen.

Liikunta

Liikuntamahdollisuuksia on oltava tarjolla kaikille iästä ja tulotasosta riippumatta. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee huomioida erilaiset liikkujaryhmät ja saavutettavuus. Yhdyskuntaa on rakennettava arkiliikuntaan kannustavalla tavalla lähiliikuntapaikkoja sekä kevyen liikenteen väyliä lisäämällä. Koulujen ja muiden julkisten liikuntatilojen on oltava edullisesti lasten ja nuorten seuratoiminnan käytössä, jotta urheiluseurojen jäsenmaksut eivät muodostu kenellekään esteeksi osallistua toimintaan. Kuntien tulee osallistua liikuntatoiminnan järjestämiseen tukemalla seuroja ja tuottamalla liikuntapalveluita eri käyttäjäryhmille. Korkeakoululiikunta tulee kirjata korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi ja korkeakoulujen tulee ottaa vastuu liikuntapalveluiden tuottamisesta korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. Opiskelijoiden urheiluseuratoiminta on vahva osa korkeakouluyhteisöä.

Lukukausimaksut

Emme kannata lukukausimaksuja. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksukokeilu tulee päättää.

Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltään. Suomi tarvitsee nyt ja yhä enemmän tulevaisuudessa työvoimaa rajojemme ulkopuolelta. Jo yksinään ikääntyvä väestö ja sen tuoma huoltosuhteen muutos vaativat tätä. Maahanmuuttoasiat on kansallisella tasolla koottava yhteen ministeriöön.

Maailmanparlamentti

Mielestämme maailmanparlamentti tulisi perustaa, jonne valitaan edustus demokraattisesti. Maailmanparlamentin tehtävinä olisi maailmanlaajuisten sääntöjen tekeminen ja globaali tarkastelu.

Maksuton koulutus

Kaiken koulutuksen Suomessa ja Euroopassa tulee olla maksutonta. Kaikilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen sosiaaliekonomisesta taustasta riippumatta. Koulutuksen maksuttomuus tulee kirjata perustuslakiin. Koulutus ei ole kauppatavaraa vaan sivistyksellinen oikeus.

NATO

Lähtökohtaisesti Suomen on etsittävä puolustusyhteistyötä eurooppalaisten maiden viiteryhmästä ilman liittoutumista Yhdysvaltojen kanssa. Transatlanttisille suhteille on löydettävä luonteva foorumi NATO:n sijaan.

Nuorisotakuu

Nuoren oikeuksia työmarkkinoilla ei tule karsia. Nuorta ei tule ohjaamatta pakottaa hakemaan oppilaitoksiin. Peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava toisen asteen opiskelupaikka. Työpajat ja oppisopimuskoulutus on vakiinnutettava väylänä toisen asteen tutkintoon.

Opinto-ohjaus

Jokaisella opiskelijalla on oikeus yksilölliseen opinto-ohjaukseen.

Opintososiaaliset etuudet

Opintotuki on sidottava indeksiin. Asumislisän tukikuukausisidonnaisuus tulee poistaa. Toimeentulotukea haettaessa opintolainaa ei saa katsoa potentiaaliseksi tuloksi.

Opintotuen tulee koostua vähintään 300 euron suuruisesta opintorahasta, asumislisästä ja 600 euron suuruisesta vapaaehtoisesta opintolainasta ja sen tulee olla sidottu indeksiin. Asumislisän suuruus riippuu opiskelijan asumiskustannuksista, kuitenkin niin, että se on korkeintaan 300 euroa. Opintotukeen tulee lisätä vähintään 150 euron suuruinen huoltajakorotus. Opintolaina maksetaan takaisin progressiivisesti siten, että kahteen alimpaan tuloluokkaan opintojensa jälkeen jäävät ovat vapautettuja opintolainan takaisinmaksusta. Yksilö maksaa koulutuksensa kustannukset yhteiskunnalle progressiivisen verotuksen kautta, jonka asteikkoa tulee entisestään kiristää. Tavoiteajassa valmistuneen opiskelijan opintolainasta vähennetään vähintään 20 % velkasummasta.

Opintososiaalisten etujen lisäksi yli 15 000 euroa vuodessa tienaava henkilö ei ole oikeutettu opintotukeen. Opintotuen tulorajat määrittyvät nostettujen tukikuukausien mukaan. Tulorajojen ylityksestä on tultava ilmoitus, jossa on pieni käsittelymaksu ennen rangaistuskorotusta. Ilmoituksen perusteella opiskelija voi maksaa liiat opintotuet takaisin ilman rangaistuskorotusta. Tulorajojen perusteella tehtävä opintotuen takaisinperintä tehdään opintojen päättyessä tai keskeytyessä.

Korkeakouluopiskelijalla tulee olla käytössään 55 tukikuukautta tutkintoa kohden, johon hänellä on oikeus hakea lisätukea 15 kuukautta. Yhtä opintotukikuukautta kohden tulee suorittaa 5 opintopistettä. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukikuukausien tulee olla erillisiä. Kandidaatin tutkinto tulisi suorittaa korkeintaan 4 vuodessa, maisterin tutkinto korkeintaan 3 vuodessa ja ammattikorkeakoulututkinto korkeintaan 1,5 vuotta tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan jälkeen.

Itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavat vanhempien tulorajat on poistettava.

Opiskelijaterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon painopisteen tulee olla sairauksien ennaltaehkäisyssä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus maksuttomaan psykoterapiaan ja keskusteluapua tulee olla saatavilla nopeasti ympäri vuoden. Osa-aikainen opiskelu sairaudesta toipumisen yhteydessä tulee mahdollistaa. Pitkällä tähtäimellä opiskeluterveydenhuollon tulee olla vahvasti integroitu muihin kunnallisiin hyvinvointipalveluihin.

Oppilashuolto

Perus- ja toisen asteen koulu- ja oppilasterveydenhuoltoon on korvamerkittävä rahaa kunnissa. Koulukuraattoreita ja opintopsykologien riittävyyden avulla tulee vaikuttaa siihen, että mielenterveysjonot lyhenevät.

Oppivelvollisuus

Oppivelvollisuusiän tulee kattaa toinen aste kokonaisuudessaan.

Pakolaiset

Suomen on kannettava vastuunsa ja huolehdittava kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta sekä heidän erityistarpeistaan.

Perusaste

Perusasteen tulee säilyä julkisena ja oppilaille maksuttomana. Yksityisiä tai uskonnollisia kouluja ei tule sallia Suomessa. Kaikki perusasteen oppilaitokset ovat laadukkaita. Lapsen ensisijainen oppilaitos on lähikoulu. Lapset ovat samassa koulussa sosioekonomisesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Uskonnon opetuksen sijaan opetetaan maailmankatsomusta ja uskontotietoa. Terveystiedon opetusta lisätään perusasteella. Jokaisella perusasteen päättävällä nuorella on voimassa oleva EA2-todistus. Yhteiskuntatiedon opetusta lisätään. Oppilaitos ja opetus on demokraattista ja aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavaa. Kotikoulutoiminta tulee tehdä luvanvaraiseksi ja käyttöön on otettava valtakunnalliset laatukriteerit kotiopetukselle. Erityisopetus toteutetaan osallistavana opetuksena, ellei painavia perusteita erilliseen opetukseen ole. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä lapsilla tulee jatkossakin olla oikeus käydä koulua omalla äidinkielellään.

Pikavippi

Pikavippifirmojen toiminta tulee kieltää lailla.

Pohjoismaat

Pohjoismaista yhteistyötä tulee tiivistää.

Prostituutio

Laillisen prostituution harjoittaminen on tunnustettava ansiotyönä ja otettava työsuojelulainsäädännön piiriin. Prostituution voidaan katsoa olevan laillista, mikäli sitä harjoittaa täysi-ikäinen, vapaaehtoinen aikuinen joka suorittaa verovelvotteensa.

Päihteet

Lasten ja nuorten asenteiden muokkaamiseen tähtäävä valistus on ulotettava koskemaan myös vanhempia. Päihde- ja mielenterveysyksikköjen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon sisäänkäynnin sijoittaminen niin, ettei palvelun tarvitsijan pidä pelätä leimaantuvansa ovista kulkiessaan.

Päätöksenteko korkeakoulussa

Kaikkien korkeakouluyhteisöön kuuluvilla ryhmillä on oikeus osallistua päätöksentekoon.

Korkeakoulun tulee itse valita hallituksensa.

Rahapelimonopoli

Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen tulee säilyttää monopoli Suomessa. Uhkapelitoimintaa ei tule vapauttaa kilpailulle.

Ruotsin kieli

Suomen ainutlaatuinen kaksikielisyys sitoo maamme kielellisesti ja kulttuurillisesti muihin Pohjoismaihin. Suomenruotsalainen kulttuuri ja ruotsin kieli Suomessa säilyvät elinvoimaisina, kun palvelujen saanti ja rakenteiden toimivuus Suomen molemmilla kansalliskielellä turvataan kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Monikielisyys on rikkaus, jonka vuoksi SONK näkee myös kaikille yhteisen englannin ja toisen kotimaisen kielen opiskelun opiskelijan osaamista ja työllistymistä vahvistavana elementtinä.

Saamelaisuus

ILO 169-sopimus on ratifioitava. Saamenkielisen opetuksen riittävä tarjonta on taattava ja saamelaisten maaoikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota. Valtion tulee palauttaa saamelaisille heiltä riistetyt maa-alueet. Saamelaisille on varmistettava myös riittävä mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi kielipesien riittävät määrärahat on turvattava.

Siviilipalvelus

Rangaistusluonteinen siviilipalvelus sen rinnalla tulisi kuitenkin lakkauttaa ja siirtyä yhtenäiseen sukupuolineutraaliin kansalaispalvelusjärjestelmään, joka sisältää sekä aseellisen että aseettoman kriisinhallinnan.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvan tarveharkinnasta ei tule luopua. Toimeentulotukea saavan palkkatuloista etuoikeutetaan 250 euroa nykyisen 150 euron sijaan. Järjestelmää suoraviivaistava ratkaisu taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen on nostaa verottoman tulon raja 1000 euroon kuukaudessa. Lisäksi verotuksen perusvähennystä tulee nostaa nykyisestä 2850 eurosta 3200 euroon, keventäen näin pienituloisten verotusta, joka tällä hetkellä on kohtuuttoman kireä. (Katso myös Työ ja Opintososiaaliset etuudet)

Sukupuoliroolit

Kaikessa opetuksessa ja kasvatuksessa tulee kannustaa lapsia ja nuoria rakentamaan persoonallisuuttaan omien ominaisuuksiensa pohjalta, ei sukupuolen. Sukupuolisensitiivinen näkökulma ja tasa-arvokasvatus tulee huomioida kaikissa oppimateriaaleissa. Kouluissa tehtävän tasa-arvotyön on oltava suunnitelmallista ja säännöllistä.

Suora demokratia

Kannatamme suoran demokratian lisäämistä paikallisella ja myös kansallisella tasolla. Suora demokratia ei korvaa edustuksellista demokratiaa, mutta se on hyvä keino täydentää sitä.

Tasa-arvo

Kannatamme tasa-arvoa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteuduttava. Kannatamme tasa-arvoista avioliittolakia, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien avioitumisen.

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto on tärkeää säilyttää vahvana julkisena palveluna ja sen yksityistämiskehitykselle on saatava loppu. Erillinen Kelan rahoituskanava yksityisiä terveyspalveluita ja työterveyshuoltoa varten täytyy vaiheittain purkaa ja samalla täytyy varmistaa kaikkien opiskelijoiden riittävä ja yhtäläinen terveyspalveluiden taso. Terveydenhuollon rahoitus tulee koota alueellisille toimijoille, jotka vastaavat myös palveluiden järjestämisestä. Väestöpohjan tulee olla vähintään 200 000. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut on poistettava. Lisäksi korvattujen lääkkeiden vuotuista omavastuuta on alennettava vähintään muiden Pohjoismaiden tasolle ja lääkekorvaukset on saatava osaksi terveydenhuollon kokonaisbudjettia. Pitkän aikavälin tavoitteena on lääkkeiden maksuttomuus.

Tiedon saatavuus

Tiedon vapaata saatavuutta ja maksuttomuutta on edistettävä. Internetiin pääsy on varmistettava, sen on oltava peruspalvelu nyky-yhteiskunnassa. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja on suosittava julkishallinnoissa. Maksuttomia IT-palveluja on tarjottava kansalaisille julkislähtöisesti. Opetuksen, luentojen ja materiaalien saatavuutta on kaikissa oppilaitoksissa parannettava, niiltä osin kuin opetuksessa käytettävä materiaali ei ole salassa pidettävää tietoa. Tiedon saantia tulee edistää sähköisten järjestelmien kautta, niin että ensisijaisesti kyseisen oppilaitoksen opiskelijat pääsevät käsiksi kaikkien kurssien kaikkeen materiaaliin ja luentotallenteisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla, että tieto on kaikkien ihmisten saatavilla.

Tilauskoulutus

Korkeakoulut voiva tarjota tilauskoulutusta, kun tilaava taho maksaa koulutuksesta koituvat kulut.

Toinen aste

Toisen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää. Kaikki toisen asteen oppimateriaali tulee olla maksutonta. Ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyttä ja opetuksen laatua tulee lisätä ja laatua korostaa. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tulee tiivistää yhteistyötä. Tutkintoon voi joustavasti sisällyttää sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja. Oppisopimuskoulutuksessa on yleissivistävä osuus. Jokaisella tulee olla aito mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto näyttöön perustuen. Ylioppilastutkintoa kehitetään niin, että se mittaa osaamista nykyistä monipuolisemmin ja parantaa opiskelijan mahdollisuuksia jatko-opintoihin pääsemisessä ja niistä selviytymisessä.

Transihmiset

Transsukupuolisia henkilöitä koskettava laki on muutettava, niin että se takaa yhtäläiset ihmisoikeudet myös transsukupuolisille. Laissa mainittu lisääntymiskielto on poistettava.

Turvallisuus

Ensi- ja turvakotien määrää on lisättävä. Sukupuolinen väkivalta ei ole vain sidottu yhteen sukupuoleen. Yksilön vainoaminen on kriminalisoitava. Viranomaiset on koulutettava tunnistamaan seksiperäisen ihmiskaupan erilaisia ilmentymiä ja puuttumaan tilanteeseen. Poliisille on taattava mahdollisuus tehdä työtään tehokkaasti kansalaisten yksityisyyden ja ihmisoikeuksien vaarantumatta. Oppilaitosten koko henkilökuntaa tulee entistä paremmin perehdyttää oppimisympäristöjen turvallisuuteen. Uhkatilanteiden varalle kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla ajantasaiset ja koko henkilökunnan, huoltajien ja opiskelijoiden saatavilla olevat turvallisuusasiakirjat ja –suunnitelmat. Koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ei kuitenkaan kasvateta valvontakameroilla, metallinpaljastimilla tai reppuratsioilla.

Työ

Täystyöllisyys tulee olla ensisijainen talous- ja työvoimapoliittinen tavoite. KELA-avustus tulee mahollistaa myös pätkä- ja silpputyöläisille. Pätkätyöläisille tulee perustaa lomapankki, johon kertyneet lomat seuraavat työntekijän mukana uuteen työpaikkaan. Vuokratyöyritysten tulee palkata vuokratyöläinen vakituiseen työsuhteeseen tietyllä minimituntimäärällä kuukaudessa. Samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta tulee säilyttää. Suomeen on luotava kansallinen työsuhderekisteri, jonka avulla torjutaan harmaata taloutta, varmistetaan työehtojen noudattaminen sekä helpotetaan työttömyysturvan hakemista.

Työeläkevarat

Työeläkevarat tulee sijoittaa eettisesti.

Työhyvinvointi

Työhyvinvointiin panostaminen ja työntekijöiden työssä jaksamisen edistäminen tulee olla etusijalla kaikessa työvoimapolitiikassa.

Työttömyys

Työ- ja elinkeinotoimiston tulee olla työnvälittäjäorganisaatio rahanvälittäjäorganisaation sijaan. Työttömille on otettava käyttöön työmarkkinatuen muutaman sadan euron tulorajat. Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä tuetaan takaamalla neljän kuukauden työttömyyskorvaussuoja, joka laskee portaittain. Pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi on laadittava henkilökohtaisesti räätälöityjä ohjelmia, jotka eivät perustu ainoastaan rangaistuksiin, vaan sisältävät myös kannustimia. Suunnittelutyöhön on otettava mukaan asianomaiset henkilöt aidosti tasaveroisina yhteistyökumppaneina.

Uskonto

Kaikkien uskontokuntien asema on turvattava. Valtionkirkosta ja kirkon lainsäädännöllisestä asemasta on luovuttava. Koulujen uskonnon opetuksen sijaan opetetaan maailmankatsomusta ja uskontotietoa. Vihkioikeus tulee ainoastaan olla maistraateilla.

Valtionomistus

Valtion ei tule luopua sille tuottavista omistuksista yksityisellä sektorilla. Valtion on pidettävä hallussaan strategisesti tärkeiden alojen tuotannontekijöitä. Valtion yrityksissä on luovuttava ainoastaan ylimmälle johdolle suunnatuista optio-ohjelmista.

Valtiosihteeri

Poliittinen valtiosihteerijärjestelmä on korvattava apulaisministerijärjestelmällä joka ulotetaan jokaiseen ministeriöön.

Vanhemmuus

Kasvatusvastuu on aina huoltajilla. Ehkäisevää perhetyötä tulee lisätä. Lapsilisästä on tehtävä etuoikeutettu tulo, siten että se ei vaikuta esimerkiksi toimeentulotuen suuruuteen. Jokaisella vanhemmalla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus vanhempainvapaaseen. Kannatamme 6+6+6-mallia. Vanhempainvapaista aiheutuvat kustannukset on jaettava tasapuolisesti työnantajien kesken.

Varhaiskasvatus

Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoito on maksutonta jokaiselle lapselle. Jokaisen lapsen on osallistuttava esiopetukseen. Kaksikielisellä paikkakunnalla jokaisella lapsella on oikeus kielikylpy-päivähoitoon. Päivähoidon tulee olla enemmän kodinomaista ja suuria laitoksia tulee välttää.. Päivähoidon tulee olla sukupuolisensitiivistä.

Vero

Kannatamme progressiivista verotusta. Ansio- ja pääomatuloverotusta on yhdenmukaistettava, tekemällä pääomaverotuksesta asteittain progressiivinen. Perintöveron tulee olla myös tulevaisuudessa progressiivinen. Maa- ja metsätalousmaa tulee tuoda kiinteistöverotuksen piiriin. Kirkollisverojärjestelmä tulee poistaa. Kansalaisille tulee kertoa selkeämmin mihin verovarat käytetään.

Yhdistyneet kansakunnat (YK)

YK:n arvostus rauhanvälittäjänä tulee palauttaa. YK:n roolia kriisinhallinnassa ja polarisaation estämisessä tulee kasvattaa.

Ylempi korkeakoulututkinto

Yliopiston maisteri ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa eurooppalaisessa viitekehyksessä tasoa seitsemän (7). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK).

Yrittäjät

Yrittäjille tulee luoda parempia sosiaalisia turvaverkkoja. Konkurssilainsäädäntöä on kehitettävä niin että ilman omaa syytä tapahtuvan yrityksen katumisen ei tule koitumaan kohtuuttomaksi rasitteeksi yrittäjälle. Yrittäjät tulee integroida sosiaaliturvan piiriin luomalla heille sosiaaliturva, joka sisältää sairausajan tukea ja minimitoimeentulon.

Äänestäminen

Äänestämisestä tulee tehdä entistä vaivattomammaksi viemällä äänestyspaikkoja lähemmäksi äänestäjää.

Poliittinen ohjelma

Koulutuspoliittinen ohjelma

Visioasiakirja

Ammattikorkeakouluohjelma

Muut asiakirjat