TopNavi

Arkisto | SÄÄNNÖT

15.11.2012SÄÄNNÖT

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n säännöt

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n säännöt

Liittokokouksessa 2016 hyväksytyt säännöt

 

  1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry, Socialdemokratiska Studerande – SONK rf. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen pöytäkirjakielenä on suomi, mutta toiminnassaan se käyttää sekä suomen, ruotsin että englannin kieltä.

 

  1. Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on

  1. tehostaa ja tukea jäsentensä sekä jäsenjärjestöjensä pyrkimyksiä maamme opiskelijoiden yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sivistyksellisten olojen parantamiseksi;
  2. vaikuttaa yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen sosialidemokratian periaatteiden mukaisesti;
  3. edistää sosialidemokratian tunnetuksi tekemistä ja sen aatesisällön omaksumista erityisesti maamme opiskelijoiden keskuudessa
  4. edistää rauhaa lujittavaa kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä henkistä ja aineellista vuorovaikutusta;
  5. Liitto toimii ihmisoikeuksia, kansojen itsenäisyyttä tukevassa sekä maailmanrauhaa, sosialismia ja feminismiä edistävässä hengessä. Liitto myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien omaksumien periaatteiden toteuttamiseen yhteiskunnallisen, taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen kehityksen turvaamiseksi kaikkialla maailmassa.

 

  1. Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  1. toimii jäsenjärjestöjensä sekä jäsentensä yhdyssiteenä ja keskusliittona
  2. toimeenpanee yhteiset, liittoa koskevat päätökset;
  3. järjestää opiskelijoiden keskuudessa seminaari- ja koulutustoimintaa;
  4. edistää jäsenjärjestöjensä toimintaa;
  5. toimii yhteistyössä Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p:n kanssa, pitää yhteyttä maamme kansalaisjärjestöihin ja niiden yhteenliittymiin sekä
  6. harjoittaa julkaisutoimintaa

 

  1. Päätösvalta liitossa

Päätösvaltaa liitossa käyttää sen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittokokoukseksi. Liiton toimintaa lain, sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti hoitaa liiton hallitus, jota näissä säännöissä kutsutaan liittohallitukseksi.

 

  1. Liiton jäsenet
  • Henkilöjäsenet

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja haluaa toimia liiton sääntöjen mukaan. Henkilöjäsenen tulee olla opiskelija tai sellaiseksi pyrkivä, jonka kotipaikan tulee olla Suomessa. Henkilöjäsenten on noudatettava liiton sääntöjä ja toimintaperiaatteita.

Henkilöjäsenten hyväksymisestä päättää liittohallitus.

 

  • Jäsenyhdistykset

Liiton jäseneksi voidaan ottaa rekisteröity opiskelijoita edustava yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja haluaa toimia liiton sääntöjen mukaan. Liiton jäseneksi voidaan ottaa myös muu Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:seen kuuluva rekisteröity järjestö, joka harjoittaa liiton säännöissä tarkoitettua opiskelijatoimintaa ja joka on tätä toimintaa varten perustanut alaisuuteensa opiskelijajaoston. Liittoon kuuluvien yhdistysten jäsenten kotipaikan tulee olla Suomessa.

Liittoon kuuluvien yhdistysten on noudatettava liiton sääntöjä ja liittokokouksen tekemiä ohjelma- ja menettelytapapäätöksiä.

Jäsenyhdistysten hyväksymisestä päättää liittohallitus.

 

  1. Henkilöjäsenten ja jäsenyhdistysten erottaminen
  • 1) Henkilöjäsenten erottaminen

Liittohallitus voi erottaa henkilöjäsenen, joka toimii vastoin liiton sääntöjä tai on toiminnallaan liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä jäsenyysedellytyksiä.

Henkilöjäsenet ovat oltuaan viisi vuotta liiton jäseniä velvollisia liittohallituksen pyynnöstä todistamaan opiskelijuutta koskevan jäsenyysedellytyksensä täyttymisen liittohallituksen määrittämällä tavalla. Liittohallituksen tulee erottaa liiton jäsenyydestä henkilöt, jotka eivät enää täytä opiskelijuutta koskevaa jäsenedellytystä tai eivät noudata liittohallituksen pyyntöä sen todistamisesta.

 

2) Jäsenyhdistyksen erottaminen

Liittohallitus voi erottaa liiton jäsenyhdistyksen, jos se toimii vastoin liiton sääntöjä tai on toiminnallaan liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä jäsenyysedellytyksiä.

Ennen erottamispäätöstä on jäsenyhdistykselle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.

Erottamispäätökseen tyytymätön jäsenyhdistys voi saattaa päätöksen liittokokouksen ratkaistavaksi. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava liitolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli liittokokous hyväksyy erottamispäätöksen vähintään 3/4 ääntenenemmistöllä, se jää voimaan.

 

  1. Jäsenyhdistysten velvollisuus toimittaa liitolle tietoja

Liiton jäsenyhdistykset ovat velvollisia toimittamaan vuosittain, toukokuun 15. päivään mennessä, liitolle edellisen vuoden toimintakertomuksensa, tuloslaskelmansa ja taseensa oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Jäsenyhdistyksen tulee ilmoittaa liitolle yhdistyksessä toimeenpanovaltaa käyttävän elimen kokoonpano. Liittohallituksen kehotuksesta jäsenyhdistyksen on annettava myös muita liiton tai yhdistyksen toimintaan mahdollisesti vaikuttavia tietoja.

 

  1. Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta ja sen päättämässä paikassa vuosittain loka-joulukuussa.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen lähetetään todisteellisesti jäsenyhdistyksille sekä jäsenille vähintään 60 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat, sekä määräpäivä johon mennessä kokoukseen tulee sääntöjen mukaan ilmoittautua.

Kokouksen esityslista ja kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat on toimitettava liittokokoukseen osallistuville vähintään neljätoista (14) päivää ennen liittokokousta.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  • käsitellään liiton toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
  • käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä liiton varainhoito edelliseltä kalenterivuodelta;
  • vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille;
  • käsitellään liiton talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten;
  • valitaan liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, kaksi liittohallituksen varapuheenjohtajaa ja liittohallituksen kuusi varsinaista jäsentä ja 1-6 varajäsentä;
  • valitaan liiton tilintarkastajat ja näiden varamiehet seuraavaksi vuodeksi;
  • määrätään jäsenmaksut jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille.

 

  1. Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous pidetään liittohallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänivaltaisista henkilöjäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle 30 päivän kuluessa vaatimuksesta tiedon saatuaan. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenyhdistyksille todisteellisesti vähintään 21 päivää ennen kokousta.

 

  1. Liittokokouksen osanottajat

Liittokokouksessa jokaisella henkilöjäsenellä on 1 ääni. Jäsenyhdistysten nimeämillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Henkilöjäsenten, jotka haluavat käyttää äänioikeuttaan liittokokouksessa, tulee ilmoittautua liittokokouksen osallistujaksi vähintään 30  päivää ennen liittokokousta. Ylimääräiseen liittokokoukseen jäsenen tulee kuitenkin ilmoittautua viimeistään 14 päivää ennen liittokokousta. Mikäli henkilöjäsen ei ilmoittaudu liittokokoukseen määräaikaan mennessä, on hänellä kokouksessa ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittohallituksen tulee laatia liittokokoukseen osallistuvista luettelo, joka tulee toimittaa kokoukseen osallistuville viimeistään 21 päivää ennen liittokokousta. Ylimääräisen liittokokouksen osalta luettelo tulee toimittaa viimeistään 7 päivää ennen liittokokousta.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p:n ja Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksissa. Liittokokous voi myöntää myös muille henkilöille läsnäolo- ja puheoikeuden.

 

  1. Liittokokouksen aloiteoikeus ja vaalitapa

Liiton henkilöjäsenillä ja osastoilla on oikeus tehdä liittokokouksille aloitteita. Aloitteet tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liittokokousta.

Henkilövalinnat toimitetaan enemmistövaalina, jossa äänestetään vähintään yhtä ja enintään niin montaa henkilöä, kun on valittavana. Liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet valitaan samalla vaalilla siten, että vaalissa saa äänestää enintään kuutta henkilöä. Mikäli kuitenkin 1/7 liittokokouksen osallistujista vaatii, toimitetaan liittohallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali suhteellisena yhdistyslain 29 § 3 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla.

 

  1. Liittohallitus

Liiton hallituksena toimii liittohallitus, jossa on puheenjohtajan, kahden varapuheenjohtajan lisäksi kuusi varsinaista varsinaista ja 1-6 varajäsentä. Liittohallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri.

Liittohallituksen toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. Liittohallituksen tehtävänä on panna toimeen liittokokouksen päätökset, kutsua varsinainen  tai ylimääräinen liittokokous koolle, valmistella liittokokouksen käsiteltäviksi tulevat asiat, valita ja irtisanoa liiton pääsihteeri ja muut työntekijät, sopia työntekijöiden palkoista talousarvion puitteissa, myöntää pyynnöstä ero jäsenilleen sekä hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu liittokokouksen toimivaltaan.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista sekä vähintään neljä liittohallituksen varsinaista tai varajäsentä.

Liittohallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai, hänen estyneenä olleessaan, jompikumpi liiton varapuheenjohtajista siinä järjestyksessä kuin liittokokous on heidän valinnut. Koollekutsumistavasta päättää liittohallitus.

Liittohallituksen kokouksissa varajäsenillä on aina puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeus. Varsinaisten jäsenten ollessa estyneenä varajäsenet tulevat näiden tilalle siinä järjestyksessä kuin liittokokous on heidät valinnut. Liiton työntekijöillä on liittohallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei liittohallitus perustellusta syystä rajoita sitä yksittäisten asioiden osalta.

Liittohallitus voi myöntää jäsenyhdistysten puheenjohtajille läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeuden sekä läsnäolo- ja puheoikeuden muille liittohallitukseen kuulumattomille henkilöille.

 

  1. Liiton työvaliokunta ja muut toimielimet

Liittohallituksella on työvaliokunta, joka valmistelee liittohallituksen päätettäväksi tulevia asioita ja hoitaa liiton juoksevia asioita liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokunnan kokoonpanosta, tarkemmista tehtävistä ja koollekutsumistavasta päättää liittohallitus.

Liittohallitus voi päättää työryhmien perustamisesta ja valita niille puheenjohtajat.

 

  1. Liiton nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat tai pääsihteeri, aina kaksi yhdessä.

 

  1. Liiton tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

Liitolle on valittava yksi tilintarkastaja sekä hänelle varahenkilö.

 

  1. Liiton tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja liiton toimintaa ja hallintoa koskeva kertomus on annettava vuosittain maaliskuun 31. päivään mennessä tilintarkastajille. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa vuosittain huhtikuun 15. päivään mennessä.

 

  1. Liiton sääntöjen muuttaminen

Liittokokous voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

 

  1. Liiton lakkauttaminen tai purkaminen

Jos liitto lakkautetaan tai puretaan, sen varat jaetaan jäsenyhdistyksille yhtäläisin osuuksin. Jäsenyhdistysten on käytettävä saamansa varat liiton tarkoitusperien toteuttamiseen.

 

  1. Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

  1. Siirtymäsäännökset

Nämä säännöt astuvat voimaan niiden tultua merkityksi yhdistysrekisteriin. Liiton sisäisessä toiminnassa sääntöjä voidaan kuitenkin noudattaa jo ennen niiden merkitsemistä yhdistysrekisteriin, jos ne on ennakkotarkastettu ja hyväksytty liittokokouksessa muuttamattomana yhdistyslain 55 §:n tarkoittamalla tavalla.

Ennen näiden sääntöjen voimaan astumista valitulla liittohallituksen puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus jatkaa tehtävässään aikaisempien sääntöjen mukaisesti kahden vuoden ajan.